KIVISTÖN SUURALUE
Kivistön suuralue käsittää koko läntisen Pohjois-Vantaan. MarjaVerkossa puhumme yleensä Kivistöstä tarkoittaen koko suuraluetta, mutta tämä on hieman harhaanjohtavaa, sillä Kivistön suuralue koostuu monesta pienemmästä alueesta joilla on kaikilla omat identiteettinsä ja erityispiirteensä. Alueita kuitenkin yhdistävät rauhallisuus ja luonnonläheisyys sekä aktiiviset asukkaat. Moni alueella lapsuutensa viettänyt palaa Kivistöön omien lastensa kanssa.
Kivistön suuralue tulee kokemaan merkittäviä muutoksia tulevien vuosien aikana. Kivistö kasvaa pienestä kyläyhteisöstä jopa 45 000 asukkaan kaupunkikeskukseksi. Alueen haasteena onkin kyläyhteisön yhteensovittaminen urbaanin kaupunkielämän kanssa. Vantaan kaupungin Kivistön suuralue -sivustolta löytyy lisätietoa alueesta ja tulevaisuudensuunnitelmista.
Oheinen Ismo Pohjantammen kirjoittama juttu Kivistön kehityksestä julkaistiin Meidän Kivistö -lehdessä keväällä 2015.
Kivistö maaseudusta kaupunkikeskukseksi
Keimolan ja Seutulan alue on vanhastaan ollut maaseutua, joka vielä 1940-luvulla eli omaa elämäänsä kaukana pääkaupungista. Kun Linnan kartanon maista muodostettiin asuntotontteja 1950-luvun alussa, Keimolan eli nykyisen Kivistön alueelle muodostui parin vuoden kuluessa yli 200 omakotitalon kylä. 1960-luvulla asutusta tuli muun muassa Kannistoon, Koivupäähän, Vestraan, Riipilään ja Männikköön.
Yhdistystoiminta on ollut alueella vilkasta jo 1950-luvulta alkaen. Monen alueelle 1950-luvulla perustetun järjestön nimessä näkyy Vantaan luoteiskulman alueesta virallisesti käytetty nimi Keimola. Keimolan Omakotiyhdistys toimi uuden alueen asukasyhdistyksenä, joka halusi parannuksia moneen asiaan. Yhdistys vaati muun muassa teiden heikkoon kuntoon puuttumista ja koulun rakentamista. Tärkeintä oli kuitenkin saada sähkö Kivistön länsiosaan. Sähköä sinne ei alun perin saanut vetää, koska lähellä sijaitsi uusi kansainvälisen radioliikenteen vastaanottoasema ja sähköjohtojen ajateltiin häiritsevän radioliikennettä.
Vesihuolto, päiväkoti ja Keimolan moottorirata olivat 1970- ja 1980-lukujen asukkaiden arkiseen elämään liittyviä asioita, jotka saivat ihmiset aktivoitumaan yhdistystoimintaan entistä innokkaammin. Omakotiyhdistys järjesti myös harrastustoimintaa. Urheiluseura Keimolan Kaiku sekä Keimolan Martat olivat Omakotiyhdistyksen kanssa järjestämässä ensimmäisiä Kivistön markkinoita ja lastentapahtumia 1970-luvulla. Talkoovoimin rakennettiin lentopallokenttä Kanniston puistoon.
Vaikka asutusta oli vähän, oli Kivistön keskustassa 1960-luvulla kaksi sekatavarakauppaa, joista sai tilaamalla mitä hyvänsä. Toista kutsuttiin Kivistön ”Stockaksi” koska rakennuksessa oli monta myymälää; kaupan oli paperitavaraa, urheiluasuja ja sekatavaraa perämoottoreista televisioon ja lamppuihin. Kylän keskustassa oli Elannon ruokakauppa. Keimolan Kaiku oli seuran perustamisvuonna 1954 avannut kioskin, joka sai 1960-luvulla uuden jatkajan. Posti saatiin 1960-luvulla ja myöhemmin myös postipankki. Osuuspankin kanssa samassa talossa aloittivat K-kauppa (avajaiset 18.1.1968) ja ravintola. 1970-luvulla tuli R-kioski.
1990-luvulta alkaen palvelut ovat selvästi vähentyneet. Kivistön asukkaat ovatkin suhtautuneet niin kehäratahankkeeseen, lisäasutukseen kuin uuteen kerrostaloalueeseen myönteisesti, sillä on nähty että uudet asukkaat tekevät harvaan asutusta alueesta eloisamman ja tuovat mukanaan puuttuvia palveluita. Uuden kaupunginosan myötä vanhat asukkaat siirtyvät, mihinkään muuttamatta, maaseudulta kaupunkikeskukseen.
